Lyhyt kuvaus: Hyvil kehitti hyvinvointialueille tekoälylukutaito-oppaan, joka tukee henkilöstön tekoälyosaamista, tietosuojaa ja potilasturvallisuutta. Opas auttaa organisaatioita myös EU:n tekoälyasetuksen vaatimusten huomioimisessa.

1. Yrityksen kuvaus

Hyvil Oy on Kuntaliiton omistama asiantuntijayhtiö, joka tukee Suomen 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia ja HUS-konsernia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Gofore toimi Hyvilin kumppanina laatiakseen kattavan tekoälylukutaito-oppaan, joka on suunnattu erityisesti julkisen sektorin sote-johtajille, päättäjille ja operatiivisille asiantuntijoille.

2. Mikä ongelma tekoälyn oli tarkoitus ratkaista?

• Suomen vastaperustetut hyvinvointialueet kohtaavat valtavia paineita väestön ikääntymisestä, budjettirajoitteista ja henkilöstöpulasta. Vaikka tekoälyllä on merkittävä potentiaali kliinisten prosessien ja hallinnollisten tehtävien tehostamisessa, julkisen sektorin päättäjiltä puuttui käytännön tekoälylukutaito, selkeät strategiset viitekehykset sekä yhtenäiset oikeudelliset ja eettiset ohjeistukset. Tämä osaamisvaje johti epävarmuuteen, hajanaisiin pilotteihin ja epäröintiin tekoälyratkaisujen turvallisessa käyttöönotossa.

3. Miten ongelma ratkaistiin ja millä työkaluilla?

• Gofore ja Hyvil laativat yhdessä käytännönläheisen ja saavutettavan tekoälyoppaan, joka on räätälöity erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Opas avaa selkeästi tekoälyn monimutkaisia käsitteitä, tarjoaa konkreettiset arviointikriteerit tekoälytoimittajien hankintaan, esittelee hallintomalleja (mukaan lukien EU:n tekoälyasetuksen ja GDPR:n mukaiset linjaukset) sekä kuvaa realistisia käyttötapauksia esimerkiksi ennaltaehkäisevässä hoidossa, kliinisessä dokumentoinnissa ja resurssien optimoinnissa. Osana kehitystyötä järjestettiin vuorovaikutteisia työpajoja ja sidosryhmähaastatteluja, jotta kaikki näkemykset vastasivat kuntakentän todellisia tarpeita.

4. Mitä tuloksia saavutettiin?

• Opas loi perustan tekoälylukutaidolle ja strategiselle selkeydelle Suomen hyvinvointialueilla. Se antoi alueellisille sote-johtajille valmiudet arvioida tekoälyteknologioita luottavaisesti, tehdä perusteltuja hankintapäätöksiä, turvata potilastietojen yksityisyys sekä edistää vastuullista ja eettistä tekoälyn käyttöönottoa julkisten terveyspalvelujen ja toiminnan tehostamiseksi.

5. Mitä ongelmia ilmeni?

Keskeisiä haasteita olivat teknisen tekoälykielen ja käytännön kliinisen/sosiaalityön todellisuuden yhdistäminen, monimutkaisen lainsäädännön (kuten potilastietolain ja EU:n sääntelykehysten) hallinta sekä eettisten kysymysten ratkaiseminen liittyen algoritmiseen päätöksentekoon, tietosuojaan ja ammatilliseen vastuuseen potilastyössä.

6. Aika- ja rahainvestoinnit

Tarkkoja taloudellisia ehtoja ja projektin budjettia ei ole julkistettu. Ajallisesti opas tuotettiin kohdennetun yhteiskehittämisprojektin puitteissa, johon sisältyi monen sidosryhmän työpajoja, tutkimustiedon kokoamista, asiantuntija-arvioita ja julkinen jakelu kaikille alueellisille hyvinvointialueille.

7. Millaista osaamista tarvittiin ja mitä yhteistyökumppaneita käytettiin?

• Projekti vaati osaamista terveysteknologiasta, eettisestä tekoälyhallinnasta, julkisen sektorin palvelumuotoilusta, oikeudellisesta vaatimustenmukaisuudesta (EU:n tekoälyasetus & GDPR) sekä sote-toimintaprosesseista. Gofore toimi johtavana digitaalisen transformaation konsulttina, tuoden mukaan tekoälyn ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteistyöhön Hyvilin erityisosaajien ja alueellisten sote-viranomaisten kanssa.

8. Liiketoimintafunktion luokitus

Tämä hanke sijoittuu strategiseen tekoälyhallintaan, sote-digitalisaatioon, julkisen sektorin kyvykkyyksien kehittämiseen sekä tekoälylukutaitoon ja muutosjohtamiseen.

9. Lähde

https://gofore.com/en/cases/hyvil-ai-literacy-guide/

Avainsanat:
EU:n tekoälyasetus, muutosjohtaminen, tekoälyosaamisen kehittäminen, palvelumuotoilu, terveydenhuolto, vaatimustenmukaisuus