Lyhyt kuvaus: Puolustusvoimat kehittää tekoälyn strategista ja vastuullista hyödyntämistä maanpuolustuksessa. Työssä määritellään tekoälyn käyttöä ohjaavia strategisia periaatteita, eettisiä kehyksiä ja toimintamalleja.

1. Yrityksen kuvaus

Puolustusvoimat vastaa Suomen kansallisesta puolustuksesta ja ylläpitää pakollista asevelvollisuusjärjestelmää, jossa koulutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia varusmiehiä ja reserviläisiä. Puolustusvoimat teki yhteistyötä Reaktorin kanssa kansalaispalveluiden, viestintäkanavien ja sisäisten hallinnollisten prosessien digitalisoimiseksi ja modernisoimiseksi – erityisesti kehittämällä nykyaikaisia digitaalisia portaaleja ja asevelvollisuuden palvelutyökaluja.

2. Mikä ongelma tekoälyn oli tarkoitus ratkaista?

• Perinteiset asevelvollisuusprosessit perustuivat vahvasti paperiseen kirjeenvaihtoon, fyysisiin kutsuntatilaisuuksiin, palvelusvalintojen manuaaliseen hakemuskäsittelyyn sekä vanhentuneisiin viestintämenetelmiin. Varusmiehiltä ja reserviläisiltä puuttui selkeä digitaalinen pääsy omien tietojen päivittämiseen, palvelushakemusten jättämiseen tai kutsunta-aikataulujen tarkasteluun, mikä johti suureen hallinnolliseen työmäärään ja matalampaan käyttäjätyytyväisyyteen erityisesti diginatiiveissa nuorissa ikäluokissa.

3. Miten ongelma ratkaistiin ja millä työkaluilla?

• Reaktor ja Puolustusvoimat suunnittelivat yhdessä käyttäjälähtöiset, tietoturvalliset digitaaliset alustat hyödyntäen modernia verkkoteknologia-arkkitehtuuria, vahvaa Suomi.fi-sähköistä tunnistautumista ja pilvinatiiveja mikropalveluja. Projektissa rakennettiin dynaamiset digitaaliset hakemusportaalit varusmiehille, optimoitiin tiedonkulku sotilasläänien välillä ja tuotiin moderni käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelu pakollisiin puolustusasiointeihin, jotta ne olisivat sujuvia ja läpinäkyviä.

4. Mitä tuloksia saavutettiin?

• Hanke mullisti asevelvollisuuskokemuksen tuhansille suomalaisnuorille vuosittain siirtämällä paperipohjaiset prosessit intuitiivisiksi digitaalisiksi itsepalveluiksi. Se virtaviivaisti merkittävästi alueellisten puolustusviranomaisten hallinnollisia käsittelyaikoja, paransi tietojen tarkkuutta, nosti käyttäjätyytyväisyyttä ja asetti korkean vertailutason julkisen sektorin puolustusdigitalisaatiolle.

5. Mitä ongelmia ilmeni?

Keskeisiä haasteita olivat tiukkojen kansallisen turvallisuuden vaatimusten noudattaminen, ehdottoman kyberresilienssin ja tietoturvan varmistaminen puolustusalan standardien mukaisesti, modernien verkkopalveluiden integrointi monimutkaisiin, vanhoihin sotilastietokantoihin sekä saavutettavuuden takaaminen laajalle käyttäjäjoukolle.

6. Aika- ja rahainvestoinnit

Taloudellisia yksityiskohtia ja tarkkoja sopimusarvoja ohjaavat julkiset hankintasäännökset. Ajallisesti kyseessä on pitkäaikainen, usean vuoden strateginen yhteistyö, jossa keskitytään ohjelmistojen iteratiivisiin julkaisuihin, tietoturva-auditointeihin ja jatkuvaan palvelukehitykseen.

7. Millaista osaamista tarvittiin ja mitä yhteistyökumppaneita käytettiin?

• Projekti vaati korkeatasoista osaamista tietoturvallisesta ohjelmistokehityksestä, julkisen sektorin palvelumuotoilusta, verkkopalveluiden saavutettavuudesta (WCAG), pilvi-infrastruktuurista, ketteristä menetelmistä ja kyberturvallisuusvaatimustenmukaisuudesta. Reaktor toimi strategisena ohjelmistokehitys- ja suunnittelukumppanina tehden tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien IT-yksikön, puolustusjohdon ja julkisten digitaalisten infrastruktuuripalveluiden (kuten Suomi.fi) kanssa.

8. Liiketoimintafunktion luokitus

Projekti sijoittuu julkisen sektorin digitalisaatioon, tietoturvalliseen yritysohjelmistoon, henkilöstö- ja palvelulogistiikkaan, UI/UX-suunnitteluun sekä kansallisen puolustusteknologian alueelle.

9. Lähde

https://www.reaktor.com/work/the-finnish-defense-forces

Avainsanat:
kyberturvallisuus, IT-arkkitehtuuri, UX-suunnittelu, UI-suunnittelu, palvelumuotoilu, puolustusteknologia, Reaktor, pilvipalvelut