Puolustusvoimat kehittää tekoälyn strategista ja vastuullista hyödyntämistä maanpuolustuksessa. Työssä määritellään tekoälyn käyttöä ohjaavia strategisia periaatteita, eettisiä kehyksiä ja toimintamalleja.
1. Yrityksen kuvaus
- Puolustusvoimat vastaa Suomen kansallisesta puolustuksesta ja ylläpitää pakollista asevelvollisuusjärjestelmää, jossa koulutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia varusmiehiä ja reserviläisiä.
- Puolustusvoimat teki yhteistyötä Reaktorin kanssa kansalaispalveluiden, viestintäkanavien ja sisäisten hallinnollisten prosessien digitalisoimiseksi ja modernisoimiseksi – erityisesti kehittämällä nykyaikaisia digitaalisia portaaleja ja asevelvollisuuden palvelutyökaluja.
2. Mikä ongelma tekoälyn oli tarkoitus ratkaista?
- Perinteiset asevelvollisuusprosessit perustuivat vahvasti paperiseen kirjeenvaihtoon, fyysisiin kutsuntatilaisuuksiin, palvelusvalintojen manuaaliseen hakemuskäsittelyyn sekä vanhentuneisiin viestintämenetelmiin.
- Varusmiehiltä ja reserviläisiltä puuttui selkeä digitaalinen pääsy omien tietojen päivittämiseen, palvelushakemusten jättämiseen tai kutsunta-aikataulujen tarkasteluun, mikä johti suureen hallinnolliseen työmäärään ja matalampaan käyttäjätyytyväisyyteen erityisesti diginatiiveissa nuorissa ikäluokissa.
3. Miten ongelma ratkaistiin ja millä työkaluilla?
- Reaktor ja Puolustusvoimat suunnittelivat yhdessä käyttäjälähtöiset, tietoturvalliset digitaaliset alustat hyödyntäen modernia verkkoteknologia-arkkitehtuuria, vahvaa Suomi.fi-sähköistä tunnistautumista ja pilvinatiiveja mikropalveluja.
- Projektissa rakennettiin dynaamiset digitaaliset hakemusportaalit varusmiehille, optimoitiin tiedonkulku sotilasläänien välillä ja tuotiin moderni käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelu pakollisiin puolustusasiointeihin, jotta ne olisivat sujuvia ja läpinäkyviä.
4. Mitä tuloksia saavutettiin?
- Hanke mullisti asevelvollisuuskokemuksen tuhansille suomalaisnuorille vuosittain siirtämällä paperipohjaiset prosessit intuitiivisiksi digitaalisiksi itsepalveluiksi.
- Se virtaviivaisti merkittävästi alueellisten puolustusviranomaisten hallinnollisia käsittelyaikoja, paransi tietojen tarkkuutta, nosti käyttäjätyytyväisyyttä ja asetti korkean vertailutason julkisen sektorin puolustusdigitalisaatiolle.
5. Mitä ongelmia ilmeni?
- Keskeisiä haasteita olivat tiukkojen kansallisen turvallisuuden vaatimusten noudattaminen, ehdottoman kyberresilienssin ja tietoturvan varmistaminen puolustusalan standardien mukaisesti, modernien verkkopalveluiden integrointi monimutkaisiin, vanhoihin sotilastietokantoihin sekä saavutettavuuden takaaminen laajalle käyttäjäjoukolle.
6. Aika- ja rahainvestoinnit
- Taloudellisia yksityiskohtia ja tarkkoja sopimusarvoja ohjaavat julkiset hankintasäännökset.
- Ajallisesti kyseessä on pitkäaikainen, usean vuoden strateginen yhteistyö, jossa keskitytään ohjelmistojen iteratiivisiin julkaisuihin, tietoturva-auditointeihin ja jatkuvaan palvelukehitykseen.
7. Millaista osaamista tarvittiin ja mitä yhteistyökumppaneita käytettiin?
- Projekti vaati korkeatasoista osaamista tietoturvallisesta ohjelmistokehityksestä, julkisen sektorin palvelumuotoilusta, verkkopalveluiden saavutettavuudesta (WCAG), pilvi-infrastruktuurista, ketteristä menetelmistä ja kyberturvallisuusvaatimustenmukaisuudesta.
- Reaktor toimi strategisena ohjelmistokehitys- ja suunnittelukumppanina tehden tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien IT-yksikön, puolustusjohdon ja julkisten digitaalisten infrastruktuuripalveluiden (kuten Suomi.fi) kanssa.
8. Liiketoimintafunktion luokitus
- Projekti sijoittuu julkisen sektorin digitalisaatioon, tietoturvalliseen yritysohjelmistoon, henkilöstö- ja palvelulogistiikkaan, UI/UX-suunnitteluun sekä kansallisen puolustusteknologian alueelle.
Vastaa